Kuten juuri kuopatun ehdoton ehkä -blogini jäähyväissanoissa totesin, tapahtui huolimattomuusvirhe: nimi oli jo käytössä. My bad one! Vaikka sisällössä ei ollutkaan mitään, mitä haluaisin pyyhkiä pois, en vain kyennyt toimimaan sellaisen nimen alla, jonka joku muu oli jo napannut.
Tässä siis uusi alustani hiukan uusitulla ulkoasulla ja profiilikuvalla. Ja lupauksella, että kirjoitan hiukan useammin kuin 2x vuodessa.
Uusi nimi ei ainakaan ole käytössä, sen tarkistin huolella. Mutta mistä moinen aivoitus? Muutama selittävä ranskis tähän alkuun
- Jollain tavalla ”olkoonkin että” on samanhenkinen ilmaisu kuin ”ehdoton ehkä”. Tavoittelen siis jatkuvuutta siitä huolimatta, että bloggarihistoriani on vielä kovin lyhyt eikä suurempaa kuuluisuutta ole herunut.
- ”Olkoonkin että” on hieno ja syvällinen äidinkieleni fraasi. Se on hiukan viipyilevä, pohdiskeleva ja korostaa erinomaisesti tarvettani nähdä asioiden ja ilmiöiden monitahoinen luonne - toisaalta...toisaalta.
- ”Semminkin kun” olisi ajanut saman asian, mutta koen tuon ilmaisun itselleni hiukan vieraaksi. Minusta se sisältää hiukan vitsailevan, jopa vähättelevän konnotaation. Sävyn, joka ei kirjoituksissani ole tavoitteena ainakaan kautta linjan.
- Harkitsin myös triviaalia (ankeaa...) nimeä tyyliin ”Jarmon jorinoita”, mutta nopeasti tajusin, että rima on pakko asettaa edes hiukan ylemmäs. Blogeja on Suomessakin varmasti tuhansia ja nimellään ne ainakin aluksi erottuvat tai ovat erottumatta.
- Pyrkimyksenäni on kirjoittaa kaikenlaisista asioista, sekä työhöni liittyvistä (tutkimus ja tiede, syöpä) että harrastuksiini ja kiinnostukseni kohteisiin liittyvistä (kirjallisuus, kirjoittaminen, luonto, juokseminen jne.) asioista. Eli blogin otsikko ei saanut olla liian rajaava ja kahlitseva.
Niin että, tässä sitä ollaan: uutuuttaan kiiltelevä, hiukan tuoreen maalin tuoksuinen blogi on nyt pystyssä - tyhjä hyllykkö, jonka lokerot huutavat sisältöä. Hihat on kääritty, stay tuned for more.
Joutsassa 5.7.2019
JJW
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti